”Vakuutusten on oltava enemmän kuin vakuutuksia” – vakuutusala muutoksen edessä

tiistaina 21.1.2020

Vakuutusalan painopiste on muuttumassa pahan päivän turvasta koko ajan hyödynnettäviin palveluihin. LähiTapiolan johtajan Ville Niirasen mukaan tämä johtuu asiakkaiden tarpeiden muutoksesta ja digitalisaatiosta. Älykkyys on siirtynyt teknologiatuotteista myös vakuutuksiin. 

Yksi esimerkki on LähiTapiolan Älyhenkivakuutus. Tarkoituksena on tuottaa hyötyä asiakkaalle muutenkin kuin vain korvauksia maksamalla. Puhutaan niin sanotusta proaktiivisesta suhtautumisesta terveyden ylläpitämiseen. On asiakkaan ja vakuutusyhtiön etu, että ihminen ei kuole ja talo ei pala poroksi. Älyhenkivakuutuksen kaltaiset innovaatiot yrittävät motivoida asiakkaita elintapojen muutokseen. Muutokseen älykkäissä vakuutuksissa kannustetaan palkkioilla – esimerkiksi alentamalla vakuutuskustannuksia, kun tietty taso elintapojen terveellisyydessä on saavutettu. 

Älyhenkivakuutuksessa hyödynnetään myös pelillistämistä. Älyhenkivaktuutuksen asiakkaat voivat osallistua kävelykisaan, jossa tavoitteena on kävellä tietty matka hyväntekeväisyyden puolesta. Parhaat kävelijät näkyvät tulostaulukossa ja kävelijöiden saadessa tavoitekilometrit kasaan hyväntekeväisyyskohde saa lahjoituksen ja kävelijät hyvän mielen ja paremman hyvinvoinnin. Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa auttaa mahdollisimman monipuolinen keinojen arsenaali.  

”Siinä, missä 2000-luvun alussa vakuutusala oli tylsä, niin nyt se on kaikkea muuta”, Niiranen sanoo.  

Google ja Amazon haastavat vakuutusyhtiöt 

Väestön ikääntyminen ja sosiaaliturvajärjestelmän muutokset ovat lisänneet henkivakuutuksien kysyntää. Julkisen sosiaaliturvajärjestelmän kattavuuden vähentyessä tarve turvalle ei häviä, joten siitä seuraa yksityisten vakuutusmarkkinoiden kasvu. Työeläkelainsäädännön muutokset ja eläkeiän nostot taas ovat kasvattaneet lisäeläkevakuutuksien tarvetta. 

”Kansainvälisesti markkinoille on tullut uusia toimijoita ja kilpailukenttä monipuolistuu. Tulevaisuudessa teknologiajätit, kuten Google ja Amazon, ja jälleenvakuuttajat haastavat vakiintuneet kansalliset vakuutusyhtiöt. Monikansallisten jättiläisten kanssa kilpaillessamme emme olekaan enää suuri kala pienessä lammessa vaan pieni ja ketterä globaalissa markkinassa”, Niiranen arvioi. 

Niiranen arvelee kuitenkin, että Suomi ei kokonsa vuoksi houkuttele ensimmäisenä markkinaosuuksista kilpailevia suurtoimijoita. Vakuutusalan toimialaliukuma tarkoittaa, etteivät vakuutusyhtiöt enää välttämättä kilpaile suoraan toisten vakuutusyhtiöiden kanssa. Kilpailu tapahtuu vakuutuksia isommissa teemoissa, kuten rahan ja ajan käyttövalinnoissa, säästämisessä ja terveydessä. Nämä ovat suuria kokonaisuuksia, joissa kilpailu avautuu useammille yhtiöille, kuin vain ja ainoastaan vakuuttamiseen keskittyvillä yrityksillä.  

Vakuutus liukuukin hyvinvointiin 

Muutos vakuutustoiminnassa on näkynyt myös toimialaliukumassa. Vuosituhannen alussa yhteistyöhyötyjä haettiin vakuutus- ja rahoitusalan toimijoiden yhdistymisistä finanssiryhmittymiksi, kun viime vuosikymmenenä toimialaliukumaa on tapahtunut vakuutusalan ja terveyspalveluiden toimijoiden välillä. Vakuutusyhtiöt pyrkivät tällä tavalla luomaan asiakkaillensa lisäarvoa tehostamalla hoitoketjua ja katsomalla terveyspalvelua asiakkaan silmin.   

Suomen markkinat eivät ole edelläkävijöitä vakuutusalan murroksessa. Markkinoiden erilaisuudesta huolimatta Niirasen mukaan hyviä inspiraation lähteitä löytyy esimerkiksi Yhdysvalloista, koska siellä yritteliäisyys ja innovatiivisuus ovat korkeita arvoja, jotka kannustavat tuottamaan uusia ratkaisuja.  

”Vertailussa on tärkeä muistaa, että esimerkiksi amerikkalaisten vakuutusyritysten vastuunvalinnassa käyttämä kysymyspatteristo on paljon syvempi. Siellä esimerkiksi voidaan kysyä vanhempien sairauksista. Tämä vaikuttaa suoraan palvelukokemukseen.” 

Tekoälyn kehitys mahdollistaa tällaisten kyselyiden kautta asiakkaisiin liittyvän riskin arvioinnin tarkentumisen. Niirasen mukaan vastuunvalinnassa ei kuitenkaan hyödynnetä yleistyvää geneettistä kartoitusta, mutta hän näkee sen mahdollisena lisäpalveluna asiakkaille. Luotettava ja edullinen perimänkartoitus voi helpottaa erilaisten perinnöllisten sairauksien tunnistamista. 

Niirasen mukaan vakuutusalalla tapahtunut muutos on näkynyt johtamisessa erityisesti siten, että työntekijät ovat innostuneempia. Työ vakuutusalalla saa työstään nauttivalta Niiraselta täyden suosituksen. Tuleville vakuutusalan eksperteille hän antaa neuvon:  

”Hakeudu tekemään sitä, mikä sinua kiinnostaa. Pienin, päivittäin otettavin kehitysaskelin pääsee todella pitkälle!” 

Teksti: Tuukka Tuomikoski