Robotiikka osaksi tulevaisuuden työvoimaa
RPA eli Robotic Process Automation on ohjelmistorobotti, joka helpottaa ja nopeuttaa etenkin taloushallinnon ja asiakaspalvelun työtehtäviä finanssialalla. Robotiikkaa pystytään hyödyntämään parhaiten toistuvissa rutiineissa, joissa on paljon manuaalista tiedonsiirtoa ja säännönmukaisia prosesseja. RPA:n on huomattu myös vähentävän virheitä ihmisten tekemään työhön verrattuna. Investointipankkitoiminnan johtaviin yrityksiin kuuluva BNY Mellon on raportoinut, että RPA on onnistunut 100 prosentin tarkkuudella tilin sulkemisen validoinnissa yli viidessä järjestelmässä ja parantanut 88 prosenttia käsittelyaikoja. Lisäksi ”varojensiirtobotit” ovat vähentäneet työntekijöiden työaikaa maksusuoritusten prosesseissa. Tietojen virheiden ratkaiseminen on yksistään säästänyt vuosittain 300 000 dollaria.
Myös pankit investoivat robotiikkaan: 81 prosentilla kyselytutkimukseen vastanneista on jo käytössä RPA tai se on suunnitteilla käyttöönotettavaksi. 41 prosenttia vastaajista odottaa oman yrityksen organisaatiolta lupaa tehdä merkittäviä panostuksia RPA:han seuraavien kolmen vuoden aikana. RPA:n uskotaan lisäävän huomattavasti potentiaalia datantallennusongelmien ratkaisemissa.
Robotiikan ja AI-teknologian vaikutuksia
Robotiikka ja AI-teknologia yhdessä tarjoavat finanssialalle digitaalisen työntekijän, joka pystyy tehokkaasti ja virheettömästi hoitamaan erilaisia tehtäviä. Rahoitusalan yrityksiä kiinnostaa digitaalinen työvoima sen takia, että se tuottaa lisäarvoa omistajille, asiakkaille sekä myös työntekijöille. Omistajien näkökulmasta digitaalinen työvoima voi tuottaa lisäarvoa esimerkiksi operatiivisessa tehokkuudessa, sijoitetun pääoman tuotossa ja kilpailuedussa. Asiakkaille sen tuottama lisäarvo muodostuu esimerkiksi nopeammasta, laadukkaammasta sekä aina saatavilla olevasta palvelusta. Digitaalinen työntekijä on ihmiseen verrattuna kustannustehokkaampi, koska sen opettaminen tehtävään ei vaadi paljoakaan aikaa tai työtä. Yleensä ohjelmointi kestää muutaman päivän tai viikon. Lisäksi digitaalista työvoimaa on helpompi kehittää kuin ihmistä.
Esimerkki yksinkertaisesta työtehtävästä, jossa verrataan ihmistä ja robotiikan välisiä suorituseroja:
Tehtävänä on syöttää tietoja Excel-taulukosta lomakkeelle. Syötteitä tehdään yhteensä 20 kappaletta. Robotilla menee aikaa tehtävän suorittamiseen 33 sekuntia, kun taas ihminen suoritti saman tehtävän noin yhdeksässä minuutissa. Lopputuloksena voidaan päätellä, että tämän tyyppisessä työtehtävässä on selkeä ero tehokkuudessa ihmisen ja robotin välillä, joten ihmisten tarve samanlaisissa tehtävissä on vähenemässä tulevaisuudessa.
Digitaalinen työvoima muuttaa sekä vähentää työtehtäviä ihmisiltä, mutta se voi tuottaa myös lisäarvoa heille. Digitaalinen työvoima voi lisätä työpaikkatyytyväisyyttä, koska erilaiset epämiellyttävät tehtävät poistuvat sekä niiden tilalle on mahdollista muodostua erilaisia ja entistä mielenkiintoisempia tehtäviä, joista tietokoneohjelma ei pysty suoriutumaan ilman ihmisen työpanosta. Esimerkiksi ihmisälykkyyttä, empatiakykyä ja luovuutta vaativat tehtävät ovat sellaisia, joista tietokoneohjelma ei välttämättä pysty suoriutumaan. Digitaalisen työvoiman seurauksena ihmiset pääsevät oppimaan organisaatioissa myös uusia taitoja, jotta heidät saadaan kohdistettua uudenlaisiin työtehtäviin.