Mikä on ruotsin kielen merkitys suomalaisessa finanssimaailmassa?

tiistaina 12.2.2019

”Ilman ruotsin kielen osaamista elämäni näyttäisi aivan erilaiselta. En varmasti olisi tässä tehtävässä, jos minulla ei olisi vahvaa ruotsin osaamista”, toteaa Handelsbankenin viestintäjohtaja Pirjetta Soikkeli varmalla äänellä.

Metsänhoitajaksi opiskelleen Pirjetta Soikkelin matka Handelsbankenin viestintäjohtajaksi ei ole se kaikkein tyypillisin. Soikkeli aloitti työuransa Enson tehtaalla vientitehtävissä. Imatralta alun perin kotoisin olevalle Soikkelille ruotsin kieleen panostaminen ei ollut ilmeisin vaihtoehto, sillä itärajalla venäjä olisi ollut luonnollisempi. Soikkeli pääsi kuitenkin kotiuttamaan voitot investoinnistaan, kun vuonna 1998 ruotsalaisen Storan ja suomalaisen Enson fuusiossa hänelle avautui myynnin työtehtävä Ruotsissa.

”Työskentely Stora Ensolla Ruotsissa juuri fuusioaikana on varmaan parasta, mitä olen päässyt tekemään ruotsin kielen osaamisen mahdollistamana. Olin mukana valtavassa kulttuurien kohtaamisessa ja yhteensovittamisessa. Se oli kokemuksena todella avartava ja opettava. Se, että olin fuusion toteutuksen aikaan suomalaisena Ruotsissa, teki kokemuksesta vielä antoisamman.”

Umpisuomenkielisellä alueella kasvaneen Soikkelin kielitaito sai pohjansa koulusta. Kielitaito alkoi kehittyä aimo harppauksin, kun Ruotsissa asuessa ruotsin kielestä tuli päivittäinen ja ehdoton osa elämää. Länsinaapurissa työskentely avasi näkökulman myös erilaiseen työkulttuuriin. Ruotsalaiseen työkulttuuriin kuuluu asioiden läpikäynti keskustellen. Soikkeli on nähnyt tilanteita, joissa ruotsalaiset kollegat ovat mieltäneet suomalaisten suoraviivaisen ongelmanratkaisun ylimielisenä.

Skandinaavityökavereita pääsee lähemmäs

Soikkelin mielestä ruotsin kielen osaamisesta on selkeästi etua Suomen työmarkkinoilla. Se on voimavara ja taito, jota ei kannata työnhaussa vähätellä. Finanssialalla ruotsin kielen osaaminen korostuu, sillä monilla Suomessa toimivilla pankkikonserneilla on merkittävää toimintaa Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Soikkelin työnantajan Handelsbankenin pääkonttori on Tukholmassa. Hakiessa näihin yhtiöihin töihin ruotsin kielen taitaja erottuu edukseen.

Etua ruotsin kielen osaamisesta on Soikkelin mukaan erityisesti käytäväkeskusteluissa. Kommunikaatio ruotsinkielisten, mutta myös ”skandinaaviskaa” puhuvien tanskalaisten ja norjalaisten kanssa onnistuu monesti paremmin ja tuntuu luonnollisemmalta kuin englannin puhuminen. Ruotsissa pääkonttoriaan pitävässä Handelsbankenissa työskennellessä esimerkiksi sisäiset ohjeistukset laaditaan ensin ruotsiksi.

”Työyhteisöön ja -kulttuuriin integroituminen vain onnistuu paljon paremmin, kun kieli on hallussa”, Soikkeli sanoo.

Pilkuista viis, rohkeutta tiskiin

Soikkeli kannustaa kehittämään omaa ruotsin kielen taitoa erityisesti pyrkimällä aktiiviseen ja rohkeaan kielen käyttämiseen. Hän käyttää ruotsia systemaattisesti ruotsinkielisten kollegoidensa kanssa sen sijaan, että vaihtaisi englantiin. Soikkelin mukaan Handelsbankenilla kannustetaan henkilökuntaa käyttämään ruotsia ja myös kielikursseja on järjestetty halukkaille.

”Suomalaiset keskittyvät ehkä vähän liikaa omiin kouluarvosanoihinsa. Itse en ollut mikään kielten mestari kouluaikoina, mutta uskalsin käyttää kieliä tarpeeksi aktiivisesti ja puhunkin nykyään sujuvasti ruotsin ja englannin lisäksi myös saksaa. Tärkeintä on, että tulet ymmärretyksi. Pilkun paikka tai sanajärjestys ovat toissijaisia siinä vaiheessa, kun kieltä pyrkii oppimaan arkikäyttöön.”

Soikkeli pyrkii kehittämään ja ylläpitämään kielitaitoaan lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta. Kaksikielisillä alueilla on hyvät mahdollisuudet kielen oppimiseen käytännössä. Soikkeli käy ruotsinkielisessä teatterissa ja kuuntelee Radio Vegaa. Hänen kolme tytärtään ovat kaikki päässeet oppimaan ruotsia kielikylvyn kautta. ”Olen nyt tyttärieni kanssa sopinut, että kuukausirahan ehtona on se, että puhumme viikoittain säännöllisesti ruotsia keskenämme.”

Kirjoittaja: Tuukka Tuomikoski