Muut sijoituskohteet

ETF, ETC

ETF:t (Exchange Traded Fund) ovat pörssinoteerattuja indeksiosuusrahastoja, joilla käydään kauppaa kuin osakkeilla ja niiden hinta määräytyy jatkuvasti markkinoilla. Niiden kohde-etuutena on normaalisti tietty indeksi, jonka mukaisesti ETF rahasto on rakennettu. Tämän johdosta ETF:t ovat yleensä passiivisesti hoidettuja, tämä tarkoittaa sitä, että salkunhoitaja ei käy aktiivisesti kauppaa rahaston varoilla vaan sijoitukset määräytyvät kohde-etuutena olevan indeksin perusteella. On olemassa myös ns. käänteisiä ja vivutettuja ETF:iä, niiden avulla voit sijoittaa käänteisesti kohdeindeksin kehitykseen nähden tai voimistaa esimerkiksi kaksinkertaiseksi indeksin muutokset. Sijoittajan on tärkeää selvittää, miten kukin ETF toimii. Osa noudattaa ns. tavanomaisissa rahastoja koskevia vaatimuksia mm. hajautuksen suhteen. Toisaalta osa voi poiketa niistä merkittävästikin.

ETF:t ovat tehokkaita sijoitusinstrumentteja kansainvälisille osakemarkkinoille, joiden avulla sijoitustoiminnassa on mahdollista hyödyntää lyhytaikaisiakin markkinaliikkeitä aktiivisesti. ETC:t (Ex-change Traded Commodity) ovat ETF:ien kaltaisia pörssilistattuja indeksiosuuksia, mutta ne seuraavat raaka-aineiden ja hyödykkeiden hintakehityksiä. Ne ovat piensijoittajalle helpoin tapa sijoittaa yksittäisiin raakaaineisiin ja hyödykkeisiin kuten esim. vilja, kahvi, öljy, energia, teollisuusmetallit, karja, tai kulta.

Johdannaiset

Johdannainen on rahoitusinstrumentti, jonka taloudellinen arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Johdannaisia on kahta päätyyppiä: termiinejä ja optioita. Termiinin ja option keskeinen ero on niiden sitovuudessa. Termiinin osalta sopimuksen molemmat osapuolet (ostaja ja myyjä) sitoutuvat termiinin ehtojen mukaisen transaktion toteuttamiseen, kun taas option kohdalla vain myyjä (eli asettaja) antaa sitovan lupauksen; option haltija voi vapaasti päättää, toteutetaanko option ehtojen mukainen transaktio.

Piensijoittajien sijoituskohteina yleisimpiä johdannaisia ovat warrantit. Warrantti on pankin tai pankkiiriliikkeen asettama arvopaperi, joka kohdistuu johonkin kohde-etuuteen, kuten osakkeeseen, indeksiin, raaka-aineeseen tai valuuttaan. Warranteilla on aina rajoitettu voimassaoloaika, jota kutsutaan myös juoksuajaksi. Warrantit noteerataan pörssissä ja niillä käydään kauppaa, kuten osakkeilla. Tavallisesti warrantin päättymispäivänä ei suoriteta konkreettisia ostoja tai myyntejä kohde-etuudella, vaan warrantin asettaja maksaa warrantin nettoarvon rahana.

Turbowarrantiksi kutsutaan warranttia, joka raukeaa jo voimassaoloaikanaan, mikäli kohde-etuus saavuttaa ehdoissa määritellyn knock-out-tason. Turbowarrantilla päästään, suuremman riskin vastapainoksi, vielä normaalia warranttiakin suurempaan vipuvaikutukseen. Piensijoittaja voi käydä pörssissä kauppaa myös pörssiyhtiöiden optio-oikeuksilla, joilla on mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita johonkin määrättyyn merkintähintaan (mahdollisuus ostaa osakkeita halvemmalla kuin osakkeitten hinta pörssissä). Yleisesti optioita käytetään yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisvälineenä.

Asuntosijoittaminen

Asuntoa pidetään turvallisena sijoituksena, josta on mahdollista saada tasaista tuottoa vuokrana ja myös arvonnousuna. Sijoituskohteena asunto on konkreettinen ja jonka vuokraus- ja myyntiarvoon voi vaikuttaa esimerkiksi remontilla. Sijoitusasunnon tuottoon vaikuttaa mm. olennaisesti asunnon hinta, joka muodostuu monesta eri tekijästä. Näitä ovat asunnon sijainti, sen koko, kunto, ikä ja taloyhtiön taloudellinen tilanne. Sijoitusasunnon lopulliseen tuottoon vaikuttavat hoito- ja korjauskustannukset, mahdollinen velkamäärä ja asunnon arvonnousu sitä myytäessä.

Asuntosijoittamista voi harjoittaa myös esimerkiksi rahastojen kautta. Asuntorahastoissa sijoittamisessa tuotto perustuu vuokran lisäksi asuntojen arvon muutokseen. Asuntorahastot sopivat henkilöille, jotka havittelevat tasaista tuottoa, joka on kuitenkin korkeampaa, kuin korkosijoituksissa, mutta vähäriskisempää kuin osakesijoittaminen. Verrattuna yksittäiseen asuntosijoitukseen, asuntorahastossa sijoittajan riskit on hajautettu.

Asuntorahasto sopii asp-tilin ohessa myös asuntosäästämisen keinoksi, sillä säästöjen arvo seuraa ainakin osittain asuntomarkkinoiden kehitystä.

Metsä

Metsäsijoittamisessa tuotto muodostuu pääasiassa puuston kasvusta, puun myymisestä ja puun hintojen noususta. Metsän arvo vaihtelee, kuten muunkin omaisuuden arvo. Metsän arvoon vaikuttaa se, missä päin Suomea metsätila sijaitsee, minkä kokoinen tila on ja millaista puustoa siellä on.

Myös metsään voi sijoittaa esimerkiksi rahastojen kautta. Rahaston kautta metsään sijoittaessa sijoittajan ei itse tarvitse huolehtia metsien hoidosta tai puiden myynnistä, vaan sijoittaja voi itse keskittyä vain sijoitusten mahdollisiin tuottoihin. Metsärahastojen kautta sijoittaminen sopii erityisesti henkilöille, jotka tavoittelevat ennakoitavissa olevaa tuottoa kohtuullisella riskillä.

Yhdistelmätuotteet

Pankit ovat tuoneet markkinoille yhdeksi vaihtoehdoksi erilaiset yhdistelmätuotteet, joissa yhdistetään esimerkiksi määräaikaistalletus indeksilainaan tai rahastosijoitukseen. Asiakas voi siis voi sijoittaa varojaan määräaikaistelluksen ohella myös muihin sijoitustuotteisiin. Tässä yhteydessä määräaikaistalletukselle maksetaan normaalia suurempaa korkoa. Määräaikaistalletusten talletusaika vaihtelee usein jopa kuukausista useampaan vuoteen.

Yhdistelmätuotteissa muun sijoituksen, kuten rahasto-osuuden tuotto määräytyy vallitsevan markkinatilanteen mukaan. Pankki veloittaa yleensä rahastomerkinnöistä hinnaston mukaiset kulut sekä palkkiot.