Eläkevakuuttaminen

Työeläkevakuuttamista hoidetaan työeläkelaitoksissa ja laki määrittää työnantajan velvollisuudet. Työeläkejärjestelmä kattaa lähes koko väestön. Työnantaja tai työntekijä voi maksaa vapaaehtoista lisäeläkettä täydentämään lakisääteistä eläketurvaa.

Työeläke on suomalaisen hyvinvointivaltion tärkeimpiä turvajärjestelmiä. Se kattaa lähes koko väestön. Se turvaa suomalaisen toimeentulon jatkuvuuden, kun työansio vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman vuoksi lakkaa. Yksityisellä sektorilla työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita ovat työeläkeyhtiöt, työeläkesäätiöt ja eläkekassat. Julkisella sektorilla (kunta-ala, valtio, kirkko, Kelan henkilöstö, Suomen Pankki ja hyvinvointialueet) työssä olevien työeläkkeet hoidetaan Kevassa.

Työeläkevakuutuksia hoidetaan työeläkelaitoksissa. Työeläkelaitokset keräävät maksut ja tiedot työntekijöistä ja yrittäjistä, huolehtivat rahastoista ja niiden sijoittamisesta, myöntävät eläkkeet ja maksavat ne.

Yksityisten työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien puolella työeläketurvaa hoidetaan yksityisissä osin toistensa kanssa kilpailevissa laitoksissa. Työnantaja tai yrittäjä voi ottaa työeläkevakuutuksen haluamastaan eläkelaitoksesta. Jotkut työnantajat ja alat ovat perustaneet omia eläkesäätiöitään ja -kassojaan. Näitä ovat esimerkiksi Sanoman Eläkesäätiö, Yleisradion Eläkesäätiö, Telian Eläkesäätiö sekä Valion Eläkekassa.  Työeläkkeen lakisääteistä turvaa voidaan täydentää vapaaehtoisilla eläkeratkaisuilla. Näitä tarjoavat Suomessa toimivat henkivakuutusyhtiöt. Suomessa toimii vuonna 2025 neljä eläkevakuutusyhtiötä, kuusi eläkesäätiötä, neljä eläkekassaa ja kaksi erityiseläkelaitosta.

Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Työnantaja ottaa työntekijöilleen lakisääteisen eläkevakuutuksen, jolla työsuhteessa tehty työ pitää eläkelakien mukaan vakuuttaa. Työeläkelakeja on viisi kappaletta.

Yksityisten alojen työeläkelait ovat

  • työntekijän eläkelaki TyEL
  • yrittäjän eläkelaki YEL
  • maatalousyrittäjän eläkelaki MYEL ja
  • merimieseläkelaki MEL.

Yksityisten alojen TyEL- ja YEL-eläketurvan sisällössä ei ole eläkelaitoskohtaisia eroja.

Julkisten alojen työeläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (JuEL).

Valtion ylimmissä luottamustehtävissä toimivilla henkilöillä (kansanedustajat ja tasavallan presidentti) on lisäksi omat eläkelakinsa. Ortodoksisen kirkon ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen työntekijöiden eläketurvaa koskevat omat säännöksensä.

Suomen sosiaaliturva ja työeläkejärjestelmä

Suomen sosiaaliturva koskee meitä kaikkia. Se on mukana meidän jokaisen koko elämänkaaren ajan. Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus suhteellisen kattavaan sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ei riipu kansalaisuudesta. Sosiaaliturvan toteutuksesta vastaavat mm. Kansaneläkelaitos, hyvinvointialueet ja vakuutusyhtiöt. Perusturva muodostuu sairaus- ja äitiysturvasta, eläketurvasta, työttömyysturvasta ja perhe-etuuksista.

Perusturvaa täydentävät järjestelmät edellyttävät työskentelyä. Työskentelyyn perustuvaa turvaa antavat mm. työeläkejärjestelmä, työtapaturmajärjestelmä ja työttömyyskassat. Myös sairaus- ja äitiyspäivärajat ovat työssäkäyvillä korkeampia.

Työntekijän lakisääteinen eläkevakuutus TyEL

Yksityisen puolen työsuhteet vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:    

  • Työ tehdään työsuhteessa
  • Työntekijä on 17-68 vuotias
  • Samalta työnantajalta saadut ansiot ovat kalenterikuukauden aikana vähintään 68,57,19 € (v.2024)

Työnantajaa pidetään sopimustyönantajana, jos tällä on vähintään yksi vakituinen työntekijä tai työnantajan työntekijöille kuuden kuukauden ajalta maksetut palkat ylittävät tietyn euromääräisen rajan. Raja tarkistetaan vuosittain ja vuonna 2024 se oli 9822 euroa. Mikäli nämä ehdot eivät täyty, työnantajaa pidetään tilapäisenä työnantajana.

Sopimustyönantajan tulee tehdä vakuutussopimus valitsemansa työeläkelaitoksen kanssa. Tilapäinen työnantaja voi järjestää eläketurvan valitsemassaan työeläkelaitoksessa tekemättä vakuutussopimusta maksamalla työeläkevakuutusmaksut kuukausittain valitsemalleen työeläkevakuutusyhtiölle. Maksun voi hoitaa esimerkiksi palkka.fi -palvelussa. Maksut pitää tilittää viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

TyEL on otettava kuukauden kuluessa ensimmäisestä palkanmaksusta. Työnantajan vastuulla on vakuutuksen ottaminen ja ansioiden ilmoittaminen. Työntekijän kansalaisuudella ei ole merkitystä TyEL:n kannalta. Suomessa tehty työ vakuutetaan yleensä Suomessa.

  • Esimerkiksi: Jos työntekijän ensimmäinen palkanmaksu on 15.1., tulee TyEL ottaa viimeistään 31.2.

Sopimustyönantajan maksu riippuu työnantajan koosta ja eläkevakuutusyhtiön asiakashyvityksestä. Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,81 % (2024). Suurilla työnantajilla maksuun vaikuttavat myös yrityksen työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. 

Sopimustyönantaja voi ilmoittaa työntekijöiden ansiot joko kuukausittain tai kerran vuodessa tammikuussa. Vuosi-ilmoitustekniikan valinnut työnantaja arvioi työntekijöidensä vuotuisen palkkasumman ja maksaa tämän perustella TyEL-maksut ennakkona. Lopullinen maksu lasketaan seuraavana keväänä vuosilaskennassa, kun työnantaja on ilmoittanut työntekijöiden toteutuneet ansiot. Kuukausi-ilmoitustekniikan valinnut työnantaja ilmoittaa kuukausittain työntekijöiden jo toteutuneet ansiot ja maksaa niistä TyEL-maksun. Tilapäisen työnantajan tulee ilmoittaa vakuutusmaksun perusteena olevat työansiot ja maksaa niiden mukainen lopullinen vakuutusmaksu ansioiden maksamiskuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. 

Tilapäisen työnantajan maksu on 26,12 25,1 % (2024) palkasta. Työnantaja maksaa koko työeläkevakuutusmaksun, mutta työntekijät osallistuvat eläketurvansa kustantamiseen myös itse. Vakuutusmaksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia verotuksessa.

Työntekijän eläkevakuutusmaksut vuonna 2024:
17-52 vuotiaat        7,15 %
53-62 vuotiaat        8,65 %
63-täyttäneet        7,15 %

Yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL

Yrittäjän on otettava valitsemastaan työeläkelaitoksesta yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus yrittäjätoimintansa ajaksi. Maatalousyrittäjää koskee maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus. Vakuutukset ovat pakollisia ja niitä ei voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.

YEL- tai MYEL-vakuutus turvaa yrittäjän ja hänen perheensä toimeentuloa erilaisissa elämän riskitilanteissa. Näitä tilanteita voivat olla sairastuminen, työn loppuminen ja oma tai perheenjäsenen kuolema. Näin ollen YEL- vakuuttaa yrittäjän vanhuuden työttömyyden ja kuoleman varalta. Lakisääteinen vakuutus turvaa yrittäjää jo ennen eläkeikää eikä pelkästään eläkeiässä. YEL- vakuutuksen työtulon perusteella yrittäjälle maksetaan vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä ja työkyvyttömyyseläkettä.
 
YEL-vakuutusmaksu on sama kaikissa työeläkeyhtiöissä. YEL- muodostuu sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman prosenttimäärän mukaan. Prosenttimäärä vahvistetaan vuosittain. YEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia.

YEL-työtulo ja vakuutusmaksu

Yrittäjälle vahvistettava työtulo arvioidaan. Sen pitää vastata sellaista palkkaa, joka on maksettava, jos yrittäjän työtä palkattaisiin tekemään vastaavan ammattitaidon hallitseva henkilö. Vakuutusmaksu määräytyy vahvistetun työtulon perusteella. Vakuutusmaksu on verotuksessa kokonaan vähennyskelpoinen. Alle 53-vuotiaiden YEL-maksu on 24,10 % työtulosta. 53 vuoden täyttämistä seuraavan vuoden alusta vakuutusmaksu on 25,60 % työtulosta. 63-67 vuotiaiden YEL-maksu on 24,10 %.

Alle 53 vuotiaiden YEL-maksu        24,10 %
Yli 53 vuotiaiden YEL-maksu         25,60 %
63-67 vuotiaiden YEL-maksu        24,10 %

Aloittava yrittäjä saa maksuunsa alennuksen.

18-52 vuotias aloittava yrittäjä    18,80 %    
53-62 vuotias aloittava yrittäjä    19,97 %
63-67 vuotias aloittava yrittäjä    18,80 %

Mihin YEL-työtulo vaikuttaa?

YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Kaikki vahvistetut työtulot vaikuttavat eläkkeen määrään. Vakuutus turvaa yrittäjän ja hänen perheensä toimeentuloa elämän riskitilanteissa jo aktiiviaikana, ei pelkästään eläkeiässä.

Vapaaehtoiset eläkkeet

Lakisääteistä eläketurvaa voidaan täydentää vapaaehtoisella lisäeläkkeellä. Työnantaja voi täydentää omaa ja työntekijöiden eläketurvaa. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden avulla työnantaja voi myös motivoida, palkita ja sitouttaa työntekijöitänsä. Myös yksityishenkilö voi ottaa itselleen vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen parantaakseen eläkkeensä tasoa. Suomessa lisäeläkevakuutuksia myöntävät ja hoitavat henkivakuutusyhtiöt.

Vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset

Vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset voidaan jakaa vakuutettujen määrän perusteella: yksilölliset lisäeläkevakuutukset ovat yhdelle vakuutetulle otettuja, kun taas ryhmäeläkevakuutuksissa on aina vähintään kaksi vakuutettua. Vuoden 2010 alusta alkaen on ollut mahdollisuus kartuttaa eläketurvaansa sijoittamalla ps-tilille (pitkäaikaissäästötilille) esimerkiksi käteistä, osakkeita tai rahasto-osuuksia.

Yksilölliset lisäeläkevakuutukset

Mikäli halutaan parantaa vain yksittäisen henkilön eläketurvaa, ratkaisuna on yksilöllinen lisäeläkevakuutus. Yksityishenkilön ottaman yksilöllisen lisäeläkevakuutuksen verotussäännöt ovat yrityksen ottamaa yksilöllistä lisäeläkevakuutusta tiukemmat. Yksilöllisen lisäeläkevakuutuksen eläkeikää on muutettu vuosien kuluessa useampaan otteeseen. Nykyisin voimassa olevan lain mukaisesti uusien yksilöllisten lisäeläkevakuutusten alin mahdollinen eläkeikä seuraa kulloinkin voimassa olevan lakisääteisen vanhuuseläkkeen alinta mahdollista varhentamatonta eläkeikää.

Ryhmäeläkevakuutukset

Yritys voi vakuuttaa työntekijöitänsä myös ryhmäeläkevakuutuksella. Jotta vakuutus katsottaisiin verotuksessa ryhmäeläkevakuutukseksi, sen tulee täyttää kollektiivisuuden edellytykset, eli vakuutetut on määriteltävä työntekijäryhminä. Yritys voi vähentää maksamansa lisäeläkkeen vakuutusmaksut verotuksessa.

Kertaus ja sanasto

Sosiaaliturvan perusturvaa täydentävät työskentelyä edellyttävät järjestelmät, joita ovat mm. työeläkejärjestelmä, työtapaturmajärjestelmä ja työttömyyskassat.

Työeläkelaitokset keräävät lakisääteiset vakuutusmaksut ja tarvittavat tiedot, huolehtivat rahastoista ja niiden sijoittamisesta, myöntävät eläkkeet ja maksavat ne.

Työeläkelait (mm. TyEL) määrittelevät lakisääteisen eläkevakuutuksen.
 
Yrittäjien on otettava itselleen yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus, jota ei voi korvata vapaaehtoisella vakuutuksella. Nämä vakuutukset turvaavat yrittäjää jo ennen eläkeikää.
 
Lakisääteistä eläketurvaa voidaan täydentää vapaaehtoisilla lisäeläkkeillä. Niitä voi hankkia itse, tai työnantaja voi käyttää niitä työntekijöidensä motivoimiseen, palkitsemiseen ja sitouttamiseen.
 
Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat yksilöllisiä eläkevakuutuksia sekä ryhmäeläkevakuutuksia.

  • Perusturva: Sosiaaliturvajärjestelmän mahdollistava turva, johon kaikilla suomalaisilla on oikeus. Perusturvaa ovat sairaus- ja äitiysturva, eläketurva, työttömyysturva ja perhe-etuudet.
  • TyEL: Työeläkelaki, joka koskee kaikkia yksityisen sektorin työsuhteita, mikäli alalla ei noudateta erillistä eläkelakia.
  • YEL: Yrittäjän eläkelaki
  • MYEL: Maatalousyrittäjän eläkelaki.
  • Sopimustyönantaja ja tilapäinen työnantaja: Työnantajat ovat TyEL:n mukaan sopimustyönantajia, jos heillä on vähintään yksi vakituinen työntekijä tai työntekijöille 6 kuukauden ajalta maksetut palkat ylittävät 8334 euroa (2017).