Pankista on mahdollista saada lainaa moniin erilaisiin tarkoituksiin. Asiakkaan maksukyky ja vakuudet ovat keskeisiä asioita lainasta ja sen hinnasta päätettäessä.
Lainan takaisinmaksun turvaamiseksi erityisesti asuntolainoihin liitetään usein erilaisia turvatuotteita, kuten korkokatto tai lainaturvavakuutus. Lainaa voi hakea henkilökohtaisesti konttorista tai verkkopankin kautta.
Pienempiä lainoja voidaan myöntää ilman vakuutta, mutta yleensä lainoissa on takaisinmaksua turvaava vakuus. Vakuus pantataan vaihtoehtoisesti joko erityisvakuudeksi tai yleisvakuudeksi. Erityisvakuutena oleva pantti on vain tietyn lainan vakuutena, mutta yleisvakuus vastaa asiakkaan kaikista nykyisistä ja tulevista lainoista.
Luoton myöntämisen edellytykset
Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan pankkien luotonmyönnön tulee tapahtua ensisijaisesti asiakkaan maksukyvyn puitteissa. Myös kuluttajansuojalaki edellyttää, että luottoa saa myöntää kuluttajalle vain, jos tämän arvellaan suoriutuvan takaisinmaksusta. Maksukyky selvitetään erilaisilla laskelmilla, joilla varmistetaan se, että velallisen säännölliset tulot riittävät elämiseen myös lainanhoitokulujen jälkeen. Luottokelpoisuuden arviointia varten asiakkaalta pyydetään yleensä selvityksiä muun muassa käytössään olevista tuloista.
Luoton saaminen edellyttää yleensä puhtaita luottotietoja. Pankki varmistaa luoton takaisinmaksun edellyttämällä luotolle vakuudet. Myös luottolaitoslain vaatimus pankkien vakavaraisuudesta edellyttää luotoille yleensä turvaavia vakuuksia.
Luoton myöntäjä tarkistaa asiakkaan luottotiedot, jos luottotiedoissa on merkintämaksuhäiriöistä, luotto voi jäädä myöntämättä. Merkintä maksuhäiriörekisteriin tulee tavallisimmin silloin, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen ratkaisulla tai ulosottoviranomaisen toimesta. Tätä ennen maksu on ollut maksamatta yleensä ainakin pari kuukautta, ja henkilö on saanut useita perintäkirjeitä.
Maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun velka on maksettu ja tieto velan maksusta on saapunut luottotietorekisteriin. Maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa mm. luoton, luottokortin, vakuutusten, asunnon ja jopa työpaikan saantiin.
Henkilötakauksia käytetään nykyisin harvemmin. Takauksessa henkilö sitoutuu maksamaan toisen henkilön velan, jos velallinen ei itse pysty maksamaan erääntynyttä velkaansa. Samalla luotolla voi olla ja usein onkin useita takaajia. Pankit hyväksyvät henkilötakauksen lainan vakuudeksi vain tietyissä tilanteissa suosien ensisijaisesti reaalivakuuksia.
Panteissa vakuuden turvaavuus perustuu pantiksi annetun omaisuuden arvoon. Pankki myy tarvittaessa pantin ja ottaa suorituksen kauppahinnasta, ellei luottoa makseta. Pantteina käytetään esimerkiksi asunto-osakkeita, pankkitalletuksia ja kiinteistöjä.
Luottomuodot
Asuntolainat
Asuntolainat on nimensä mukaisesti tarkoitettu asunnon ostamiseen, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Vakuutena on yleensä ostettava tai rakennettava asunto. Valtio tai pankin yhteistyökumppani voi myös taata osan asuntolainasta, jolloin ei tarvita asunnon lisäksi välttämättä muita vakuuksia tai takaajia. Ensimmäisen oman asunnon hankkimiseen voi käyttää myös ASP-lainaa.
ASP-järjestelmä on asuntosäästöpalkkiolakiin perustuva järjestelmä, jonka avulla valtio tukee ASP-säästäjiä ensimmäisen omistusasunnon hankinnassa. Valtiokonttori neuvoo pankkeja ja asunnonostajia ASP-säädösten soveltamisessa.
ASP-tilin avaamisesta sovitaan pankin kanssa. ASP-tilin voi avata 15-44-vuotias henkilö, joka ei ole aiemmin omistanut asuntoa. Kun ASP-tilille on säästetty vähintään 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, pankki voi myöntää ASP-lainan.
Opintolainat
Opintolainat on tarkoitettu sekä kotimaisiin että ulkomaisiin opintoihin tasapainottamaan taloutta. Opintolainassa on aina valtion takaus ja sen ottamiseen ei tarvita muita vakuuksia siltä osin kuin valtiontakausta on jäljellä. Sen korot ja muut lainaehdot sovitaan oman pankin kanssa riippuen siitä mistä opintolainan nostaa.
Muut kulutusluotot
Kulutusluotot on tarkoitettu isompiin ja pienempiin hankintoihin, kuten esimerkiksi auton ostoon. Ne voivat olla joko vakuudettomia tai vakuudellisia riippuen siitä mistä kulutusluoton nostaa. Kulutusluottojen korot eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa.
Korttiluotot
Korttiluotto on vakuudetonta luottoa ja sen voi myöntää pankki, luottokorttiyhtiö tai sivutoimiset luotonvälittäjät kuten kauppaketjut.
Kulut ja takaisinmaksu
Luoton korko ja muut kulut
Asiakas maksaa pankille korkoa hyvityksenä siitä, että on saanut pääomaa käytettäväkseen. Velkakirjoja ja luottosopimuksia tehtäessä sovitaan maksettavan koron määristä ja sen maksupäivistä. Velan korko voi muodostua viitekorosta ja marginaalista, jolloin kyseessä on vaihtuvakorkoinen velka, tai korko voidaan sopia kiinteänä prosenttimääränä. Lainan voi myös jakaa kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen osaan. Lisäksi vaihtoehtona on korkokattolaina, jossa voi määrittää asuntolainansa enimmäiskoron. Markkinoilla on myös korkoputkilainoja, joissa korko liikkuu luottosopimuksessa määriteltyjen vähimmäis- ja enimmäistasojen välillä.
Velan viitekorkona käytetään tavallisimmin euriborkorkoja tai pankkien omia primekorkoja. Marginaalin suuruus riippuu mm. luoton käyttötarkoituksesta: Esimerkiksi kulutusluoton marginaali on yleensä korkeampi kuin asuntolainan.
Euribor on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko ja lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate. Euribor lasketaan 1 viikon sekä 1–12 kuukauden ajanjaksoille. Euriborsidonnaisen lainan korko tarkistetaan aina sovitun, viitekoron nimen mukaisen jakson kuluttua, esim. 3 kuukauden euriborkorkoon sidotun lainan korkoa tarkistetaan 3 kuukauden välein.
Primekorot
Primekorko on pankkikohtainen viitekorko, jonka muutoksesta pankki päättää viranomaisten kanssa sovittujen periaatteiden mukaan. Muutokset perustuvat lähinnä odotettavissa olevaan markkinakorkojen kehitykseen ja inflaatio-odotuksiin. Lainan korko muuttuu primekoron muuttuessa, mutta ne ovat silti vakaampia kuin euriborkorko.
Peruskorko
Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kaksi kertaa vuodessa. Uusien pankkiluottojen viitekorkona ei nykyisin käytetä peruskorkoa.
Kiinteäkorko ja kiinteäjaksoinen korko
Asiakas ja pankki voivat myös sopia kiinteästä korosta tai kiinteästä korkojaksosta, joka pysyy samana koko lainan voimassaoloajan tai sovitun kiinteän korkojakson ajan.
Lainatarjousten vertailu
Yksityishenkilön kulutustarkoitukseen ottamasta luotosta tehdyssä sopimuksessa on aina mainittava velan todellinen vuosikorko. Todellisen vuosikoron tarkoitus on antaa velalliselle tietoa velan kokonaiskuluista. Todellista vuosikorkoa laskettaessa otetaan huomioon velan pääoman ja koron lisäksi maksuaikataulu sekä nosto- ja hoitokulut, kuten toimitus- ja automaattisesta veloituksesta perittävät maksut. Todellisen vuosikoron avulla kuluttaja voi vertailla eri lainatarjouksia.
Luoton takaisinmaksu
Luottoneuvottelussa asiakkaan kanssa sovitaan lainan maksusuunnitelma, eli se, miten ja milloin asiakas maksaa luottoa takaisin. Yksityishenkilön vaihtoehtoina käytetään yleensä annuiteettilyhennystä tai tasalyhennystä. Pankin kanssa on mahdollista sopia myös lyhennysvapaista jaksoista, joiden aikana asiakas maksaa vain lainan koron. Velallinen joutuu maksamaan viivästyskorkoa, jos hän ei maksa velkaa sen eräpäivänä. Yksityishenkilöiden kulutus- ja asuntoluottojen osalta viivästyskorko on enintään 7 prosenttia suurempi kuin Euroopan Keskuspankin vahvistama viitekorko.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE neuvoo finanssialan asiakkaita ongelmatilanteissa, esimerkiksi luottojen takaisinmaksussa.
Annuiteetti, kiinteä tasaerä vai tasalyhennys
Lainan takaisinmaksu tasaeränä eli annuiteetilla tarkoittaa, että maksuerät ovat samansuuruisia siten, että alussa lyhennyksen osuus on pienempi ja koron suurempi. Lainapääoman pienentyessä lyhennyksen osuus kasvaa ja koron osuus pienenee. Tällä tavoin ensimmäiset takaisinmaksuerät saadaan pienemmiksi kuin tasalyhenteisessä lainassa, mutta maksettava koron määrä yhteensä laina-aikana on suurempi kuin tasalyhenteisessä lainassa.
Annuiteetissa maksuerä on sama yhden koronmääräytymisjakson ajan. Jos lainan viitekorko on tarkistusjakson kuluessa noussut, lainan maksuerä on seuraavan tarkistusjakson ajan edellistä suurempi. Jos viitekorko on laskenut, maksuerä on pienempi.
Valittavana on myös kiinteä tasaerälaina, jonka maksuerä pysyy samana koko laina-ajan eikä vain koronmääräytymisjakson ajan. Jos lainan korko laskee, laina-aika lyhenee, ja jos korko nousee, laina-aika pitenee.
Tasalyhennyksessä lainapääomaa lyhennetään joka erässä saman verran, mutta maksuerään lisätään koko pääomalle kertynyt sovitun ajanjakson korko. Tämä lyhennystapa on raskas alussa, kun pääoma on suurimmillaan, mutta eräerältä asiakkaalta perittäväsumma pienenee, koska koron määrä pienenee pääoman pienentyessä. Asiakkaan maksaman kuukausierän suuruus riippuu myös korkotasosta.
Luoton perintä
Asiakkaan joutuessa maksuvaikeuksiin pankit pitävät vapaaehtoista järjestelyä aina ensisijaisena vaihtoehtona ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä. Tavoitteena on saada sovittua asiakkaan maksukyvyn mukainen maksuohjelma. Yhdessä sovitut maksujärjestelyt ovat suotavia, sillä on pankin etu, että asiakas saa maksettua lainansa takaisin.
Mikäli takaisinmaksua ei saada sovittua, siirretään luotto muistutusten jälkeen perintään, jossa vakuudet realisoidaan. Jos perintä ei onnistu, maksamaton velka viedään käräjäoikeuteen, jonka jälkeen tuomion perusteella velka voidaan periä ulosoton kautta. Sakkojen, verojen ja vakuutusmaksujen perintä voi mennä ulosottoon ilman tuomioistuimen päätöstä.