Istuin kotona tutkimassa tarjolla olevia hakukohteita keväällä 2018. Valitsin kolmatta vuotta peräkkäin listalle yliopistoja, joissa on mahdollista opiskella oikeustiedettä. Muista koulutussuuntauksista tai -ohjelmista en juuri tiennyt, sillä lukioomme tultiin kertomaan ainoastaan lääketieteestä, kauppatieteestä ja oikeustieteestä. Päätin, että nyt on aika hakea myös jonnekin muualle. Varavaihtoehdokseni täytin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelman, tuttavallisemmin Finan, josta en ollut ennen kuullutkaan.
Opiskelupaikkaa ei oikiksesta auennut, mutta pääsin sisään Haaga-Heliaan. Syksyllä huomasin istuvani koulun penkillä tietämättä juuri mistään mitään. Jo orientaatioviikolla kuitenkin tulivat tutuksi tutoreiden opastuksessa koulun tilat ja tavat sekä se, mistä koko koulutusohjelmassa oli oikeastaan kyse.
Alussa pohdin paljon sitä, oliko koulutusohjelma ja opiskelemani ala minulle sopiva. Ensimmäiset viikot olin aika eksyksissä, eivätkä peruskurssit tuntuneet kovin kiinnostavilta tai ala järin houkuttelevalta. Pian kuitenkin huomasin, että pidin tunneistamme yhä enemmän ja enemmän. Sisälläni alkoi pikkuhiljaa syntyä halu kehittyä ja oppia uutta. Motivaationi kasvoi ja aloin myös vapaa-ajallani perehtyä finanssialaan: avasin itselleni sijoitustilin ja aloin bongaamaan pankkeja Helsingin katukuvasta. Myöhemmin hakeuduin opiskelijatoimintaan, kuten sitsitoimikuntaan ja opiskelijayhdistyksemme Sture ry:n hallitukseen.
Kahden opiskeluvuoteni aikana opinnoissamme kiinnostavinta ovat olleet juuri koulutusohjelman tarjoamat finanssialaan liittyvät aiheet kuten sijoittamista ja pankkialaa käsittelevät kurssit. Finasta valmistumme liiketalouden tradenomeiksi, mutta kursseilla käsittelemme kaikkea pääsääntöisesti finanssialan näkökulmasta. Tunneillamme käy myös paljon oman alamme yritysvierailijoita, mikä tuo työelämää lähemmäksi opintoja. Vapaavalintaisissa opinnoissa on tarjontaa laidasta laitaan ja mahdollisuus suorittaa myös esimerkiksi juridiikan kursseja, mitä en vielä kouluun hakiessani tiennyt.
Uudet jatko-opintosuunnitelmat kiiltävät mielessä
Ammattikorkeakoulussa opiskelu on tyypillisesti huomattavasti käytännönläheisempää kuin yliopistossa, ja niin on myös meillä. Moni pitää käytännönläheisyyttä huonona asiana, mutta itselleni se on sopinut hyvin. Pidän siitä, että pääsen tekemään asioita ja oppimaan juuri tekemisen kautta. Meillä on paljon ryhmätöitä, joista osa on ollut raskaita, mutta samalla opettavaisia ja palkitsevia. Niin kuin usein työelämässä, ei myöskään koulussa voi valita ryhmäänsä, joten on arvokasta osata tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Moni on kysynyt minulta, että aionko vielä hakea opiskelemaan oikeustiedettä. Vastaus siihen on, että en. Olen tykästynyt Finaan, enkä vaihtaisi Haaga-Helian petroolinsinisiä haalareitani minkään muun värisiin. Tällä hetkellä mielessäni pyörivät erilaiset jatko-opintomahdollisuudet, joihin en pääsisi hakemaan ilman tulevaa tutkintoani. Olen todella onnellinen siitä, että menin koululle ennakkoluulottomasti ensimmäisellä viikolla ja jaksoin antaa sille, koulutusohjelmalle ja ennen kaikkea itselleni mahdollisuuden.
Janina Broman
